Tekijänoikeus käytännössä

TEKIJÄNOIKEUS KÄYTÄNNÖSSÄ – MUSIIKKI JA ÄÄNI MULTIMEDIATUOTANNOSSA

Jyri Lehtonen 1996-2002, raportti. Copyright © Multibase Oy/ Jyri Lehtonen 1996/ 2002

Tekijänoikeus käytännössä: musiikki ja ääni multimediatuotannossa

Huom! Materiaalia saa käyttää opetustoiminnassa muuntelematta.

Multimediatuotannossa pätevät musiikin osalta samat yleiset tekijänoikeussäännöstöt kuin äänitetuotannossakin Tuote on siis suojan kannalta samanlainen kuin esim. CD-äänilevy. Seuraavassa esitellään tyypillisen multimediaprojektin musiikin ja äänen tekijänoikeudellista hallintaa.

Musiikin kannalta keskeiset edunvalvontajärjestöt

Kopiosto

”Kopioston tehtävänä on toisaalta turvata luovan työn elinehdot ja toisaalta luoda edellytykset tekniikan esteettömälle käytölle. Tekijöitä palvelee se, että käyttöön hankitaan lain vaatimat luvat; teosten käyttäjiä se, että luvat saa yhdestä paikasta.”

”Tekijät ja kustantajat ovat antaneet valtuudet etujensa valvontaan omille järjestöilleen, jotka ovat siirtäneet ne edelleen Kopiostolle. Näiden yli 30.000 valtuutuksen ja tekijän-oikeuslain nojalla Kopiosto antaa lupia julkaistujen teosten jälkikäyttöön.” (lainaukset: Kopioston esite 1995)

Seuraavassa esiteltävät Teosto ry ja Gramex ry ovat Kopioston jäsenjärjestöjä, ÄKT ry on Gramexin jäsen.

Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry

”Teoston asiakkaita eli toimeksiantajia ovat säveltäjät, sanoittajat, sovittajat ja musiikin kustantajat. Musiikin tekijät antavat asiakassopimuksen solmiessaan teostensa esitys-, levitys- ja tallentamisoikeudet Teostolle edelleen välitettäviksi. Teosto neuvottelee musiikin käyttäjien kanssa teosten käyttöehdoista kaikkien tekijöiden puolesta.”

”Kun teos äänitetään levylle, kasetille, CD:lle, elokuvaan, videoon tai mihin tahansa muuhun muotoon, sitä kutsutaan tallentamiseksi. Tallennusoikeuksia hallinnoi Teoston ja sen pohjoismaisten sisarseurojen yhdessä omistama NCB eli Nordisk Copyright Bureau, jonka kotipaikka on Kööpenhaminassa.”

”Esitys on julkinen, jos periaatteessa kuka tahansa voi kuunnella sitä tai jos kuulijoiden määrä on suuri. Musiikin soittaminen esimerkiksi radiossa, TV:ssä ja konsertissa on julkista esittämistä ja siihen tarvitaan Teoston lupa. Huvi- ja yleisötilaisuuksissa sillä ei ole merkitystä, onko tilaisuus maksullinen vai maksuton. Lupa tarvitaan sekä mekaanisen että elävän musiikin esittämiseen.”

”Myös kaikki yleisissä tiloissa kuuluva taustamusiikki on julkista esittämistä. Siten esimerkiksi myymälät, ravintolat, parturit, kampaamot, kuntokoulut, kauneushoitolat jne. tarvitsevat Teoston luvan musiikin esittämiseen. Suppeassa perhe- tai ystäväpiirissä voi käyttää musiikkia ilman tekijöille suoritettavia korvauksia.” (lainaukset: Teostoesite 1995).

Kun henkilö liittyy Teoston jäseneksi hän luovuttaa samalla omien teostensa edunvalvonnan. Hän ei tämän jälkeen voi itse tehdä sopimuksia omien teostensa käyttämisestä, vaan sopimukset tehdään aina Teoston kanssa. Jos hän esimerkiksi säveltää ja tuottaa omalle yritykselleen teoksen, maksaa ko. yritys Teostomaksut normaalisti. Teosto tulouttaa myöhemmin tekijälle hänelle kuuluvan korvauksen.

Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry

”Gramex on tekijänoikeusjärjestö, jonka tarkoitus on edistää ja valvoa äänitteillä esiintyvien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeuslaissa säädettyjä oikeuksia. Gramexin keskeisin käytännön tehtävä on periä korvaukset äänitteiden käyttämisestä ja tilittää perityt korvaukset niihin oikeutetuille.”

”Gramex myöntää oikeudenhaltijoiden puolesta lupia äänitteiden kopiointiin esityskäyttöön tarkoitetuille ääni- ja kuvatallenteille. Gramex ei myönnä lupia mainosmusiikkiin eikä tallenteille, jotka on tarkoitettu elokuvateatterilevitykseen, myyntiin tai muuhun jakeluun.”

”Tekijänoikeuslain 47 §:n mukaan suojattujen äänitteiden käyttämisestä on maksettava korvausta, kun äänitettä käytetään radio- tai tv-lähetyksessä, muussa julkisessa esityksessä (kuten esim. ravintoloissa, diskoissa, kauppaliikkeissä, julkisissa kulkuneuvoissa, työpaikoilla, virastoissa).”

”Korvaukset voivat määräytyä esim. käytetyn suojatun musiikin keston mukaan (minuutti-korvaus) tai tilojen koon (m2) mukaan, jossa musiikkia käytetään.” (lainaukset: Gramex-kotisivu).

Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry

”ÄKT edustaa useimpia koti- ja ulkomaisia levy-yhtiöitä. ÄKT myöntää keskitetysti luvat äänitteiden kopioimiseen tiettyihin tarkoituksiin. ÄKT voi suoraan antaa luvan mm. näyteäänille tapahtuvaa uudelleenkopiointia varten (oppikirjojen oheismateriaali). Lupa kattaa myös esittävien taiteilijoiden oikeudet.”

”Yritysten ilmaisjakelutuotteiden ja mainosäänitteiden valmistamiseen luvan myöntää valmistusmäärästä riippuen joko alkuperäisen äänitteen tuottaja tai ÄKT. Tarvittaessa ÄKT antaa tiedon siitä, kuka kopiointiluvan myöntää.” (lainaukset: Käytännön opas äänilevyn ja kasetin tuottajille 1995).

Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry

Edellisestä havaitaan, että suojatun musiikin julkisesta esittämisestä esimerkiksi kampaamossa maksetaan erikseen Teosto- ja Gramex-korvaus.

Julkisen esittämisen paikkoja on sekä Teostolla että Gramexilla määritelty siis runsaasti: asiakastila, työskentelytila, työpaikan ravintola, messut, tanssit, pikkujoulut, kirpputorit jne. Korvausperusteina on tilanteesta riippuen asiakastilan pinta-ala, työntekijöiden lukumäärä, tilaisuuden kokonaistuotot, näytteilleasettajien määrä messuilla, ravintolan asiakaspaikkojen lukumäärä jne. Yksityiseen käyttöön myytävien multimediatuotteiden tallentamiskorvaus maksetaan Teostolle (tekijöille) painosmäärän, tuotteen hinnan ja suojatun musiikin keston mukaan. Tuottajalle ja esittäjille maksettava korvaus on tyypillisesti tapauskohtainen.

Korvausperusteista

Edellisestä havaitaan, että suojatun musiikin julkisesta esittämisestä esimerkiksi kampaamossa maksetaan erikseen Teosto- ja Gramex-korvaus.

Julkisen esittämisen paikkoja on sekä Teostolla että Gramexilla määritelty siis runsaasti: asiakastila, työskentelytila, työpaikan ravintola, messut, tanssit, pikkujoulut, kirpputorit jne. Korvausperusteina on tilanteesta riippuen asiakastilan pinta-ala, työntekijöiden lukumäärä, tilaisuuden kokonaistuotot, näytteilleasettajien määrä messuilla, ravintolan asiakaspaikkojen lukumäärä jne. Yksityiseen käyttöön myytävien multimediatuotteiden tallentamiskorvaus maksetaan Teostolle (tekijöille) painosmäärän, tuotteen hinnan ja suojatun musiikin keston mukaan. Tuottajalle ja esittäjille maksettava korvaus on tyypillisesti tapauskohtainen.

Musiikki ja tekijänoikeus

Kun multimediaprojektissa halutaan käyttää musiikkiesitystä, teosta (tiettyä kappaletta tai sävelmää), löydetään oikeuksien hallinnan kautta esimerkiksi seuraava etenemistapa:

1. Tietty teos: perustietojen selvitys

Selvitetään teoksen säveltäjä, sanoittaja ja sovittaja. Jos kyseessä on vanha teos, selvitetään myös em. tekijöiden kuolinvuodet. Tekijänoikeuden suoja-aika on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Tämän jälkeen musiikkia voi käyttää vapaasti. Yhdysvalloissa on suoja-aika 50 vuotta, mutta tekijä voi olla myös jonkin eurooppalaisen tekijänoikeusjärjestön jäsen ja suoja-aika on tällöin siis 70 vuotta.

Esimerkiksi seuraavien säveltäjien kaikki musiikki on vapaata:

  • Johan Sebastian Bach (1685-1750)
  • Wolfgang Amadeus Mozart (1756-1791)
  • Carl Micael Bellman (1740-1795)
  • Ludvig van Beethoven (1770-1827)
  • Stephen C. Foster (1826-1864)
  • Karl Collan (1828-1871)
  • Modest Musorgski (1839-1881)
  • Richard Wagner (1813-1883)
  • Fredrik Pacius (1809-1891)
  • Johannes Brahms (1833-1897)
  • Johan Strauss (nuorempi) (1825-1899)
  • Giuseppe Verdi (1813-1901)
  • Edvard Grieg (1843-1907)
  • Toivo Kuula (1883-1918)
  • Oskar Merikanto (1868-1924)
  • Pekka Juhani Hannikainen (1854-1924)
  • Giacomo Puccini (1858-1924)
  • Antonín Dvorák (1841-1904)
  • Gustav Mahler (1860 -1911)
  • Carl Nielsen (1865 – 1931)
  • Emil Genetz (1852-1930)

Lisäksi on olemassa ns. kansansävelmiä (trad.), joissa tekijä on tuntematon. Tällainen musiikki on myöskin vapaata alkuperäisessä muodossaan. Jos sävelmästä on tehty sanoitus tai ”uusi” sovitus, pätee niihin em. 70 vuoden suoja-aika, vaikka itse sävellys on vapaa.

Esimerkiksi seuraavat teokset ovat kansansävelmiä ja ilman tekijänoikeussuojaa:

  • Taivas on sininen ja valkoinen (Suomi)
  • Oolannin sota (Suomi)
  • Tiernapojat (Suomi)
  • Karjalan kunnailla (Suomi)
  • House of the rising sun (USA)
  • Jos sull´lysti on (USA)
  • Oh, when we march (USA)
  • Nobody knows (USA)
  • Red River Valley (USA)
  • Kumbaya (Etelä-Afrikka)
  • Porsaita äidin oomme kaikki
  • Piippolan vaarin talo (Englanti)
  • Tiritomba (Italia)
  • Auld Lang Syne (Skotlanti)
  • Loch Lomond (Skotlanti)

Kansansävelmän House of the rising sun suomalainen teksti Nousevan auringon talo on suojattu (Lasse Mårtensson). Käännökset ja sovitukset on syytä selvittää erikseen.

Teosto/NCB:ltä saa varmuuden teoksen suojasta. Etukäteen on hyvä kuitenkin tehdä perusselvitys kaikista teoksista joita haluaa käyttää ja ottaa yhteys vasta sitten.

2. Mistä teoksen äänite hankitaan?

Kun haluttu teos on selvillä, on seuraavaksi päätettävä mistä teoksen äänite hankitaan. Vaihtoehtoja on seuraavasti:

  • kopioidaan valmiilta äänitteeltä (esim. CD-levyltä, kasetilta tai LP-levyltä)
  • tuotetaan musiikki itse
2.1 Kopioidaan valmiilta äänitteeltä

Kun materiaalia kopioidaan valmiilta äänitteeltä, on hankittava luvat

  • tekijöiltä (säveltäjä, sanoittaja ja sovittaja)
  • äänitteen tuottajalta
  • äänitteellä esiintyviltä taiteilijoilta

Teostolta hankitaan lupa teoksen käyttöön tekijöiden osalta, mikäli he ovat tehneet sopimuksen Teoston kanssa tai ovat jonkin muun tekijänoikeustoimiston asiakkaita jonka kanssa Teostolla on edustus Suomessa. Jos näin ei ole, lupa hankitaan suoraan tekijöiltä. Teostosta saa selville myös ulkomaalaisten tekijänoikeusjärjestöjen yhteystietoja. Jos tekijän kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, ei lupaa tarvita.

Äänitteen suoja-aika on Suomessa on muuttunut 1.1.1996 ja se on nyt 50 vuotta äänitteen julkaisusta. Korvausperuste on tapauskohtainen riippuen painosmääristä, laajuudesta ja kaupallisista näkökohdista. Luvan äänitteen käyttöön voi myöntää keskitetysti Gramex jos yksittäisellä musiikkinäytteellä ei ole hallitsevaa osaa.

Jos äänitteellä on multimediateoksessa merkittävä osa (esim. tunnussävel) lupa kysytään tuottajalta ja kaikilta äänitteellä esiintyviltä taiteilijoilta. Tuottaja edustaa yleensä myös taiteilijoita ja myöntää myöskin ao. luvan. Tässä on syytä olla tarkkana ja varmistua että tuottajan ja taiteilijoiden välinen sopimus on sellainen, että tuottajalla on oikeus myöntää lupa anottuun käyttötarkoitukseen. Gramex:in tai ÄKT:n kanssa kannattaa kuitenkin ensin keskustella asiasta ja ottaa sitten vasta yhteys tuottajiin.

Jos äänite on julkaistu yli 50 vuotta sitten, ei tuottajan ja esiintyvien taiteilijoiden lupaa tarvita.

2.2 Tuotetaan musiikki itse
     2.2.1 Tekijä Teoston tai jonkin tekijänoikeusjärjestön jäsen

Ennen teoksen tallentamista on hankittava tallennuslupa Teostolta, jos yksikin teoksen tekijä kuuluu Teostoon tai johonkin tekijänoikeusjärjestöön. Jos tekijä ei kuulu em. järjestöihin, lupa hankitaan tekijältä itseltään tai muulta oikeudenomistajalta. Teostolla on omat tariffinsa perustuen CD-multimediatuotteen myyntihintaan, suojatun musiikin kestoon ja painosmäärään.Tekijänoikeuksien kannalta MIDI-tiedostot ovat samanlaisia kuin muutkin mediat ja niillä on omat tariffinsa perustuen em. kriteereihin.

Jos teosta ei ole aikaisemmin tallennettu ja yksikin tekijä kuuluu Teostoon tai johonkin tekijänoikeusjärjestöön, on hankittava lisäksi ensitallennuslupa. Jos kaikkien eri tekijöiden kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta ei näitä tallennuslupia tarvita.

Kun tallennuslupa on saatu, voidaan teos äänittää tai tallentaa muulla tavoin esim. MIDI-tiedostoksi. Tallennustilanteesta syntyy studioissa ns. studiolista, johon merkitään jokaisen esiintyvän taiteilijan henkilötiedot, rooli (solisti, muusikko, taustalaulaja, kapellimestari) ja ns. Gramex-numero, mikäli taiteilija on Gramexin jäsen. Lopuksi täytetään Gramexin ääniteilmoitus täydennettyinä em. tiedoilla. Syntyneen äänitteen julkinen esittäminen kaupallisissa tarkoituksissa on luvanvaraista.

     2.2.2 Tuotetaan musiikki ”Teosto-vapaasti”

Musiikki voidaan tuottaa myös itse tai alihankintana ”Teosto-vapailta” yrittäjiltä (valvovat itse omia tekijänoikeuksiaan). Tällöin säveltäjä tekee suoraan tuottajan kanssa sopimuksen teoksen käytöstä ja usein luovuttaa samalla teoksen kaikki käyttöoikeudet. Korvaus voi olla kertakorvaus – ei suhteessa painosmäärään ja myyntihintaan kuten Teosto-sopimuksissa. Tällöin on kuitenkin hyvä tehdä Teosto-ilmoitus vaikka teoksen tekijät eivät ole Teoston jäseniä.

Vaihtoehtojen vertailua

Punnittaessa esitettyjen vaihtoehtojen sopivuutta, on syytä tutkia kokonaisuutta. Jos Sibeliuksen elämänkerta julkaistaan multimediateoksena, on siinä todennäköisesti ainakin näyte Finlandiasta. Tällöin prosessi etenee vaihtoehdon 2.1 mukaisesti.

Tehtäessä kotieläimiä esittelevä CD-ROM-tuote voitaisiin käyttää vaihtoehdon 2.2.1 mukaista menettelytapaa ja tuottaa musiikista vaikkapa MIDI-tiedosto. Jos teokseksi valitaan Piippolan vaarin talo, ei tekijänoikeuskorvauksia jouduta suorittamaan.

Vaihtoehdon 2.2.2 mukaisesti voidaan toimia kun luodaan yrityksen esittelymultimedia. Tällöin voidaan profiloitua yksilöllisesti luomalla yritykselle oma teos. Tekijänoikeudellisesti luovutetaan kaikki teokseen liittyvä käyttöoikeus ensin tekijältä tuottajalle ja tämän jälkeen tuottajalta asiakkaalle. Taiteilijoiden kanssa voidaan toimia samoin. Näin meneteltäessä korvaus tehdään vain kerran (mm. lisäpainoksiin ei tarvita uusia anomuksia).

Multimediayrityksen To The Point Oy:n Tatu Kuivalahti kertoo, että heidän yrityksensä käyttää projekteissaan yksinomaan em. menettelyä. Tällöin kaikki musiikkituotannon langat pysyvät omissa käsissä ja asiakas saa vaivattomasti haluamansa oikeudet valmiiseen tuotteeseen.

Muu äänimateriaali ja tekijänoikeus

Puhe

Äänitetyllä puheella ei sinällään ole teoksen ominaispiirteitä (itsenäinen ja omaperäinen tekijänsä henkisen luomistyön tulos). Näin siihen ei sovelleta tekijänoikeudellisia lakeja ja määräyksiä. Itse luettu teksti saattaa olla teos (runo, novelli jne.) ja kuuluu täten johonkin Kopioston jäsenjärjestön edunvalvonnan piiriin.

Äänitehosteet

Usein multimediatuotannossa käytetään erilaisia äänitehosteita: eläimiä esittelevässä tuotteessa on varmasti eläinten ääntelyä. Näitä tehosteita on saatavilla CD-ROM:lla tai Internetin kautta runsaasti. Ainakin CD-ROM-tuotteissa on kuitenkin usein maininta mihin käyttötarkoitukseen tehosteita saa käyttää. Usein tilanne on epämääräinen ja ohjeista voidaan tulkita, että ainoastaan ns. yksityinen käyttö on sallittu. Ohessa muutamia poimintoja eri valmistajien tuotteista.

Point Productions:n Sound Effects for movies and videos CD-ROM:lla on maininta: ”…Unauthorised copying, hiring, lending, public performance and broadcasting of this record prohibited.” The Music Factory:n Encylopedia of Sound -tuotteessa mainitaan: ”…You may use the sound files in non-commercial, non-profit applications providing that no fee is charged, and only one copy of the presentation is made. You may NOT incorporate the sound files as part of anything offered for sale, unless you have obtained written license from The Music Factory.” Alpha & Omega:n CD-ROM The Wave Pool on täynnä ääni-tehosteita ja joululauluja ilman minkäänlaista ohjetta mihin niitä saa käyttää. Turtle Beach:n SoundBank sisältää ammattitason tehosteita ilman erityistä mainintaa käyttötarkoituksesta: ”The CD-ROM included with Turtle Tools contains 300 professionally recorded sound effects and musical piece. You can use them with SoundAttach or incorporate them into your own MIDI files.”

YLE:stä Pauli Vellonen kertoi, että heiltä on mahdollisuus ostaa tehosteita esimerkiksi tiettyä käyttötarkoitusta varten kertakorvauksella. Heillä on oma nauhapohjainen arkisto, jossa on 70 000 ääninäytettä. Lisäksi heillä on ammattikäyttöön tehtyjä ”raskaan sarjan” tehostelevyjä kuten Sound Ideas (158 CD-levyä, yli 26 000 tehostetta), BBC Sound Effects ja DigiEffects. Rekisteröitymisen jälkeen niissä olevia tehosteita saa vapaasti hyödyntää omassa toiminnassaan. Tuotteiden hinnat lasketaan kymmenissä tuhansissa.

Tehosteeseen ei muodostu samanlaista tekijänoikeutta kuin esim. sävelteokseen. Kun tehoste on osana muuta teosta, voi tähän kokonaisuuteen kuitenkin muodostua tekijänoikeus. Äänitteen tuottajaa suojaa tekijänoikeuslain mukainen äänitetuottajan oikeus.

Tekijänoikeusjärjestöjä

  • KOPIOSTO, Hietaniemenkatu 2, 00100 Helsinki, puh. (09) 431 521, fax (09) 4315 2388 (tallenteet)
  • TEOSTO, Lauttasaarentie 1, 00200 Helsinki, puh. (09) 681 011, fax (09) 677 134
  • GRAMEX, Pieni Roobertinkatu 16, 00120 Helsinki, puh. (09) 6803 400, fax (09) 6803 4010
  • ÄKT (Gramexin jäsenyhdistys), Yrjönkatu 3 B, 00120 Helsinki, puh. (09) 6803 4050, fax (09) 6803 4055

Esitemateriaalia

Tekijänoikeus suojaa luovaa työtä – tietoa tekijänoikeudesta, Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus 1995

Käytännön opas äänilevyn ja kasetin tuottajille, Teosto ry, ÄKT ry, Gramex ry, Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus 1995

Musiikki av-tuotannossa ja mainoksissa, Teosto/NCB 1994, Teosto/NCB 1994

Kirjallisuutta

Multimedian tekijänoikeudet, Kristiina Harenko, Tekijänoikeusinstituutti 1996

WWW-osoitteita tekijänoikeudesta ja musiikista